Rakas päiväkirja.

Kaikki hyvä päättyy aikanaan, niin myös aikani Helsingissä lähenee loppuaan.
Nykyaika on siitä mukavaa että illan tapahtumat voi kattoa kivassti aamulla kamerasta jos muistikuvat on vähissä. Nyt kyllä muistan kaiken, mutta ei vara venettä kaada.

Meikä venyttelee varpaita ja Jussi etsii sielunkumppania seoikea.comista, kaikki Jimin valvovan silmän alla.

Tässä pyitään lähtöä Nostuuriin, tsekkaa mun ja Pekan ilmeet. Fiilis.
Seuraavana päivänä Pekkaa ei enää paljoa hymyilyttäny. Uudesta lookista ei kuvaa.

Launtaina oli Old Fat & Slow kisat Jykylässä. Ei menty mutta skeittaan mennessä olo oli vähintäänki se vanaha ja hias. Läskiähän meikästä ei saa ku päästä.

Kenttä ja Tomps.

Lauantaina kisattiin myös painimalla kumpi on pahempi persläpi, Kokkola vai Rovaniemi.
Häviäjän nuollessa haavojaan, voittajan on helppo ottaa kuva.